keskiviikko 14. syyskuuta 2016

Myydään kokonainen sohvanurkkaus

Sen jälkeen, kun olohuoneen kalusteet oli tilattu, meillä oli neljä viikkoa aikaa hankkiutua vanhoista huonekaluista eroon, maalata seinät sekä hioa ja lakata lattia ennen kuin uudet huonekalut kannettaisiin sisään. Aloitimme vanhan tavaran myynnistä. Se onkin mielenkiintoista puuhaa – koskaan ei voi tietää, mikä menee kuin häkä ja mitä ei saa myydyksi millään.

Sohvan ja muut isot tavarat laitoimme myyntiin Tori.fi:hin. Tuntuu, että siellä saa myydyksi melkein mitä vain, kunhan ottaa hyvät kuvat, tekee kunnollisen ilmoituksen ja asettaa hinnan tarpeeksi alas. Ja on kärsivällinen, sillä myynti voi joskus kestää kuukausia. Muutamankin kerran on käynyt niin, että juuri, kun olen kipannut tavaran Kierrätyskeskukseen, joku kyselee ”vieläkö on myynnissä?”.

Tarjotinominaisuus kiinnosti.
Sohva, sohvapöytä, matto, jalkalamppu, tv-taso, lipasto, lasivitriini, kukkateline, rahi. Myytävää kertyi melkoisesti. Lisäksi kaikki kaapeista ja laatikoista löytynyt sellainen pieni sälä, jolla ei enää (vieläkään) ollut meillä käyttöä. Kaitaliinoja, koriste-esineitä, kirjoja, pelejä, lastenvideoita, valokuvakehyksiä.

Pienet tavarat laitoimme myyntiin Facebookin paikallisiin kierrätys- ja kirppisryhmiin. Niissä selviää pian, meneekö esine kaupaksi. Jos kukaan ei kiinnostu tunnin, parin sisään, tavara jää todennäköisesti käteen, sillä ilmoitus hukkuu virtaan - jos sitä ei ole lakkaamatta nostattamassa. Ruskea rottinkinen kukkateline ja tumma tekonahkainen rahi menivät kaupaksi samantien - niihin muodostui jopa jonoa. Tunnin päästä ne oli jo haettu. Kaitaliinoista sain myytyä vain joulunpunaiset.

Rahi meni helposti kaupaksi.
Isoin yllätys tapahtui sohvan kohdalla. Laitoin sohvan myynti-ilmoitukseen kuvan koko sohvanurkkauksesta pöytineen, mattoineen ja lamppuineen ja mainitsin, että voin myydä kokonaisuuden suhteessa edullisemmin kuin tavarat yksitellen. Yksi kyseli sohvan, toinen pöydän perään, mutta seuraavana päivänä tuli puhelu: Onko sohvanurkkauksesi vielä myynnissä? Voinko hakea tänään, nyt heti? Kahden tunnin päästä pihaan ajoi kuorma-auto ja touhukkaan oloinen miekkonen apupoikansa kanssa kippasi tavarat kyytiin ja maksoi niistä vähän yli parisataa. Jee, näillä saan maksettua uuden sohvapöydän! Lähteissään mies huikkasi: ”Illalla tulee vieraita, pitää saada olohuone kuntoon.” Mikäs siinä, jokainen tyylillään.


Sohvan ostaja oli siis helppo tapaus, mutta vaikeitakin tuli vastaan. Niin kuin eräskin nainen, joka oli kiinnostunut painavasta ja hankalasti kuljetettavasta lasivitriinistämme ja halusi, että me kuljettaisimme sen hänelle, 3-4 tunnin ajomatkan päähän Pohjanmaalle! Myimme vitriiniä 20 eurolla. Sillä hinnalla ei ”ehkä” voi odottaa, että myyjä vuokraa peräkärryn ja viettää päivän ajelemalla satoja kilometrejä edestakaisin. Vitriini jäi lopulta myymättä, samoin raskas tv-taso.

Summa summarum, määräaikaan mennessä olohuone oli tyhjä. Olin varmuuden vuoksi tilannut Kierrätyskeskuksen pojat noutamaan kalusteet ja pientavarat kolmen viikon kuluttua. Heille jäi melko pieni lasti, itselleni hyvä, huojentunut olo. Nyt aloitetaan puhtaalta pöydältä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiva, jos kommentoit! Vastailen pian.