lauantai 3. joulukuuta 2016

Herkkä orkidea tuo kauneutta kotiin - ja hoituu vähällä vaivalla



Lupasin edellisessä blogipostauksessani kertoa kommelluksistamme makuuhuoneen sisustamisessa. Se siirtyi nyt seuraavaan kertaan, kun Mansikkatilan mailla heitti houkuttelevan haasteen jakaa kukkailoa – ja siihenhän on ihan pakko tarttua. Kukat ovat ihania ja niistä tulee niin paljon iloa ja kauneutta kotiin!

Yksi lempikukistani on herkkä orkidea. Muutama vuosi sitten vain ihailin tätä kaunokaista, mutten arvannut hankkia sellaista kotiin. Olin kuvitellut, että orkideat ovat hirveän vaativia kastelun, lannoituksen, kasvupaikan, valon ja lämmön suhteen. Ja että niillä pitää olla erityinen kukkalamppukin, jotta selviävät pimeän vuodenajan yli. Ei kiitos, aivan liian vaivalloista meikäläiselle enemmän tai vähemmän suurpiirteiselle viherpeukalolle.


Sitten sain mieheltäni lahjaksi upean, violettiin vivahtavan perhosorkidean. Se kukki yli puoli vuotta yhteen menoon ja oli kaikkea muuta kuin hankala hoidettava. Uppokastelin sen vain kerran viikossa, muuten en sitä erityisemmin hoitanut.

Orkidea viihtyi olohuoneessamme mainiosti. Sille riitti niukka kastelu ja runsas hajavalo, joka tulvi ikkunoista sisään. Suorassa auringonpaisteessa orkidea ei viihdy. Syksyn myötä valo väheni, mutta silmänilo sen kuin kukki. Siitä lähtien olen ollut orkideafani, ja meillä on aina vähintään yksi kukkiva perhosorkidea ilonamme.

 

Olen huomannut, että orkidea on pikemminkin vaatimaton kuin vaativa. Se viihtyy ahtaassa purkissa, kestää melko hyvin kuivuutta ja on sopeutunut ravintoköyhään ympäristöön. Kun sain ensimmäisen orkideani, hätäilin aluksi, että eihän tällä raukalla ole edes multaa, vaan jotain kaarnanpalasia juurien ympärillä. Hyvä, etten mennyt vaihtamaan kasvia multaruukkuun! Olisin tappanut sen. Nyt olen sisäistänyt sen, että orkidea tarvitsee ilmavuutta juurtensa ympärille. Se ihan oikeasti viihtyy kuivissa kaarnoissaan.

Kastelukin on tosi helppoa. Seurailen vain, milloin juuri hopeoituu ja on kastelun aika. Läpinäkyvä ruukku on tässä oiva apu. Suunnilleen kerran viikossa upotan ruukun muutamaksi minuutiksi kädenlämpöiseen veteen. Kun vesi on imeytynyt juuriin ja niiden väri muuttunut taas vihreäksi, valutan ylimääräiset vedet pohjasta ja siirrän kukan takaisin omaan päällysruukkunsa.



Lannoitus on vielä kysymysmerkki. Pitääkö ja kannattaako kukkivaa orkideaa lannoittaa miedosti vai ei lainkaan? Tietääkö joku viisaampi viherpeukalo? Joillekin yksilöille olen lisännyt pienen hippusen orkidealannoitetta kasteluveteen valoisaan vuodenaikaan, joillekin en. En ole huomannut lannoituksen tai lannoittamattomuuden suuremmin vaikuttavan kasvin hyvinvointiin. Orkideat ovat kukkineet suunnilleen yhtä ahkerasti ja yhtä pitkään, ja aina yhtä kauniina! 

Eihän orkidea mikään joulu- tai talvikukka varsinaisesti ole. Mutta minusta on viehättävää katsella sen hennon herkkiä kukkia vasten ikkunan takana näkyvää lunta ja talvea. Aivan kuin olisi ripaus kesää kotona.

Tervetuloa seuraamaan postauksiani myös Instagrammissa ja Facebookissa!  
Tilaa kukkalähetti

10 kommenttia:

  1. Kauniita orkideoita. Kukka, jota en olekaan ikinä vielä omistanut!

    VastaaPoista
  2. Kiitos! Kannattaa kokeilla - saattaa käydä niin kuin minullekin kävi, ja ihastut :)

    VastaaPoista
  3. Ihanan valoisat kuvat!<3 Orkideat tosiaan ovat hyvin kestäviä.:) Itse en ole koskaan saanut niitä uudelleen kukkimaan ja lopulta aina heitän kukan roskiin, kun kärsivällisyys loppuu.:P Appiukkoni onnistui usein orkideoiden kanssa, mutta hän olikin maailman pitkähermoisin mies.:)

    Kiva, kun olet mukana Kukkailottelussa! Tervetuloa toistekin!<3

    VastaaPoista
  4. Niin kauniita ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että muutkin tykkäävät :)

      Poista
  5. Kiitti, Taina. Sama täällä. Toisinaan kun mietin, ostaisinko leikkokukkia vai orkidean, päädyn orkideaan. Mikään kimppu ei kestä puolta vuotta kuihtumatta. Orkidea tulee paljon edullisemmaksikin kuin se, että ostaa uuden kimpun joka viikko :)

    VastaaPoista
  6. Kauniisti kukkii! Orkidea oli kyllä nätti valinta.

    VastaaPoista
  7. Mä tykkään orkideoista ja ne tosiaan tulevat vähällä toimeen. Edes minä en saa niitä tapettua kovinkaan helposti. Kiitti kun vinkkasit blogistasi. Täällähän on upea meininki. ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti Kati, tervetuloa seuraamaan! Paavalinkukka oli aiemmin mulla se kukka, jota en saanut hengiltä millään - kukkivat vaan aina. Kun muutimme uuteen kotiin, saintpauliat eivät viihtyneet ollenkaan. Kyllä on kasveillakin eroa siinä, mikä viihtyy missäkin ympäristössä :)

      Poista

Kiva, jos kommentoit! Vastailen pian.