lauantai 15. heinäkuuta 2017

Mansikka-aika! Kannattaako poimia itse vai ostaa valmiiksi poimittuina?


Mansikka-aika on täällä taas. Makoisten marjojen popsiminen ja pakastaminen talven varalle kuuluvat ehdottomasti kesääni. Mansikat tekevät kesästä kesän.

Mansikoiden säilöntä talven varalle on meillä monikymmenvuotinen perinne, josta on pidetty kiinni ja johon on liittynyt esimerkiksi itsepoiminta. Se on ollut jokakesäinen rituaali. Tänä kesänä huomasin, että olen luopunut lähes kaikista mansikkaperiaatteistani, tai ainakin höllentänyt niitä huomattavasti.

Periaate 1: Itsepoiminta on ainoa oikea tapa hankkia mansikat

Näin opin ajattelemaan jo lapsena. Pakkasimme joka kesä ämpärit autoon ja hurautimme Mynttisen mansikkamaalle poimimaan marjoja suuhun ja pakkaseen, yleensä useamman kerran kesässä. 


Tuntejahan siinä meni, kun konttailimme ja kumartelimme mansikoiden perässä. Paarmat kiusasivat ja kuumuus koetteli, mutta marjasaalis palkitsi. Ei olisi tullut pieneen mieleenkään ostaa mansikoita valmiiksi poimittuina. Aikuisenakin olin pitkään sitä mieltä, että marjat pitää poimia omin käsin, jotta saa hyviä. Itse poimimalla myös säästää, tai säästi ainakin tuohon aikaan maalla.

Nyt kaupungissa asuessani olen huomannut useampana kesänä, että muiden poimimat marjat maistuvat aivan yhtä hyviltä kuin itse poimitut. Ja tulevat jopa edullisemmiksi.


Ostin juuri eilen viiden kilon laatikon mansikoita. Laatikko maksoi 29 euroa eli 5,80 euroa kilolta. Samaan aikaan täällä Uudellamaalla sijaitsevat mansikkatilat mainostivat itsepoimintaa 5,90 - 7 euroa kilo. Itsepoiminta tulisi meille siis kalliimmaksi kuin valmiiden mansikkalaatikkojen ostaminen, etenkin jos hintaan laskee päälle vielä bensakulut. Mansikkatiloja ei ole meillä ihan naapurissa. Ja meneehän noukkimiseen jonkin verran aikaakin, mutta sitä ei ehkä lasketa :) 

Periaate 2: Jos mansikoita ostaa, niitä ei osteta marketista

Kun joitakin vuosia sitten luovuin itsepoiminnasta, halusin saada marjani ilman välikäsiä suoraan tuottajalta. Niinpä ostin mansikat kesäisin mansikkatilan pitäjän suoramyyntikioskista lähikaupan pihasta. Epäilin, että markettien mansikat ovat huonon tai epätasaisen laatuisia, kuljetuksen aikana pilaantuneita, lätsähtäneitä tai muuten epämääräisiä.


Tänä kesänä tuttua myyjää ei näkynyt. Tilalla oli rakennustyömaa. Oli pakko löytää uusi ostopaikka. Sattumalta törmäsin ruokaostoksilla juuri kauppaan tuotuihin mansikkalaatikoihin. Ostin mansikkani kokeeksi ensimmäisen kerran marketista. En pettynyt, vaan yllätyin. Mansikat olivat ensiluokkaisia ja mielettömän makeita. Söimme vatsamme täyteen ja pakastin loput. Koko viiden kilon laatikossa oli vain yksi epäkelpo mansikka, joka piti heittää pois. Kohta menen ostamaan toisen laatikon.

Periaate 3: Kannattaa odottaa, että hinta laskee

Viime kesänä taisin maksaa mansikkalaatikosta 25 euroa. Tänä kesänä hinta on huidellut jopa 45 eurossa. Sato kypsyy pikkuhiljaa pitkän ajan kuluessa, eikä hintaromahdusta kuulemma ole tiedossa. Hinnat tippuvat yleensä, jos pääsato kypsyy kerralla nopeasti ja tulee kauppoihin yhtä aikaa.


Viime kesänä kyttäsin tarjouksia ja odotin, että hinta laskee. Tarjouksia tuli, ja mansikoita meni. Useamman kerran kävi niin, että kun ehdin mansikanmyyntipaikalle, marjat olivat siltä päivältä loppuneet. Siitä tuli mansikkastressi, kun sato alkoi hiipua, eikä minulla vielä ollut mansikoita pakkasessa.  


Tänä vuonna olin ajoissa liikenteessä ja ostin marjat heti, kun hyviä löysin, ja säästyin stressiltä. Alkusadon marjat ovat laadukkaimpia ja sopivat myös pakastamiseen parhaiten. Ajattelin, että hintaa tärkeämpää on säilöä hyvälaatuista marjaa, kun en kuitenkaan ostele mitään massiivisia määriä.

Miten kävi, kun rikoin periaatteeni? Mansikkaruletista tuli paljon leppoisampaa. Ja silti sain aivan yhtä hyviä marjoja kuin ennenkin.


                                              Maukasta mansikkakesää!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiva, jos kommentoit! Vastailen pian.